Sanotaan, että Bryssel on elävä ja hauska kaupunki, kun kaikkea tarjontaa on kaksin kappalein molempia kieliryhmiä palvelemaan. Itselläni ei ollut moinen käsitys kaupungista eikä itse asiassa Belgiasta ylipäätään.

Matkan pääasiallinen syy ei ollut muuttaa näitä käsityksiäni, vaan käydä puhumassa pari alustusta Euroopan nuorisoviikon tapahtumassa Leuvenissa. Kun on näitä epäilyksiä, niin koitin etukäteen kertoa, ettei minulla juurikaan ole sanottavaa nuorisosta, mutta halusivat ja maksoivat, joten menin. Siis Leuveniin, siellä Flandersissa, Belgian flaaminkielisellä puolella.

Seminaarin majapaikka oli vanha tullirakennus Stella Artoisin entisen panimon vieressä heti kaupunkia kiertävän kehätien kulmalla. Olisipa mukavaa, kun meilläkin nuorisotaloissa kahvilassa voisi valita useasta eri olutvaihtoehdosta ja koko talon saisi peruskorjata ilman koneellista ilmanvaihtoa. Olisi halpaa, nopeaa ja kiinnostaisi kai nuorisoakin.

Noin 150 nuoriso- ja kulttuurivirkamiestä kuunteli minua kiltisti ja veivätpä vielä illan päätteeksi keskustaan katsomaan kahviloitakin. Leuven on vähän kuin Lund tai Tartto. Vanha kaupunki, jossa iso yliopisto. Paljon muuta en osaa sanoa. Junalla pääsi nopeasti pois.

Junalla pääsi myös seuraavana päivänä katsomaan muita paikkoja toisissa kaupungeissa. Mechelessä kävimme H30-keskuksessa, jonka toimintalogiikkana on yhdistää taidekasvatus ja nuorisotyö. Ilmeisen hyvin menee vaikka ympärillä on Belgian Hyvinkää ja koko ajan näytti satavan.
 

Mechelestä siirryimme kohti Gentia, mutta jonkin happojunaonnettomuuden takia kiersimme sinne Antwerpenin Tikkurilaa vastaavan aseman kautta. Kuulostaa ehkä vaivalloiselta ja hitaalta, mutta kun etäisyydet on kymmeniä eikä satoja kilometrejä ja junat tulevat sekunnilleen, ei hommassa kulunut kauaakaan. Vaikuttavinta oli silti fillariparkit asemien luona.
 

Gentin kohteen nimi oli DOK. Vanhalla satama-alueella oleva enemmän katosta kuin taloa muistuttava hangaari sekä iso kasa ulkoalueita monenlaisessa käytössä. Kolme järjestöä oli laittanut joku vuosi sitten hynttyyt yhteen ja perustanut keskuksen. Pormestarikin tykkää paikasta, muttei valitettavasti niin paljon, että rahoittaisi toimintaa tai antaisi sille jatkoaikaa. Kiinnostavinta tässä kohteessa olikin väliaikaisuus. Ketään ei tuntunut haittaavan se, että paikka laitetaan pakettiin syyskuussa, kun tontille tehdään kerrostaloja. Suunnitelmia uudesta paikasta ei ollut kellään. Eletään nyt ensin kesä.
 

Vielä Leuvenin taidekoulun juhlat illalla todistettuani lähdin Brysseliin. Vuorossa oli tapaaminen Nils Torvaldsin kulttuurista ja kalastuksesta vastaavan avustajan kanssa. Ruotsiksi. Onneksi turvanani oli paikallinen kulttuurilobbari Emma, joka smålantilaisena hoiti ison osan puhumisesta. Oli Emmalla toki kielen lisäksi faktatkin hallussa. Yhteenvetona voi todeta, että kulttuuri on EU:lle pelkkiä pipanoita ja että EU-parlamentissa lienee tapana maksattaa kahvit vierailijoilla.

Saatan myös todeta, että parlamentin pihalle kasattu YOFest! oli katseltavana kutakuinkin yhtä kivuliasta, kuin aikuisen suustaan päästämän youngster-sanan kuunteleminen.